Las Vegasin kylä oli Granadillan ensimmäinen asutus Kanariansaarten valloituksen jälkeen. Kylä on onnistunut säilyttämään maalaisuutensa ja perinteisen arkkitehtuurinsa. Lähdemme liikkeelle Nuestra Señora de la Encarnaciónin kirkolta, jonka kello ei ole itse rakennuksessa vaan viereisessä männyssä.
Lähdettyämme nousemaan polkua pitkin törmäämme mielenkiintoiseen etnografiseen muodostelmaan. Oikealla puolellamme on tuffiin kaivettu vesisäiliö ja vasemmalla puolellamme pieni pesuhuone. Hieman ylempänä on uuni, joka yhdistää vettä ja tulta laaksossa kylän ulkopuolella.
Tämän paikan ja kylän nimi juontuu tavasta, jolla viljelmät luotiin näillä alueilla, joilla melko huonolaatuinen maa on vielä viettävää ja vettä on saatavilla vain vähän. Pienten uomien veden virtaus katkaistiin, jotta vesi saatiin kerättyä mudan avulla, mistä puolestaan tehtiin kylvöalustoja. Tällaisia niittyjä esiintyy tällä alueella, jossa on myös yksi tyypillinen saaren eteläosien kivestä kaiverrettu vesiallas.
Koko matkan aikana vastaamme tulee monia vettä johtavia kanavia. Tässä polkumme risteää eteläisen kanaalin kanssa, joka kulkee avonaisena näillä lähes luonnonmukaisilla alueilla. Se on yksi saaren tärkeimmistä kanaaleista, joka siirtää vettä korkeilta rinteiltä, jotta sitä voidaan myöhemmin jakaa eri alueille tarpeen mukaan. Kun matka jatkuu Lomo Secon rinnettä ylöspäin, huomaa oikealla puolella oleva valkoiseen tuffiin kaivettu oja, joka vie vettä saaren keskiosien viljelmille.
Tämä on toinen kerta, kun poikkeamme Barranco Secoon, joka kuivuuteen viittaavasta nimestään huolimatta kätkee uomaansa reitin kiinnostavimpia kasveja. Kävelemme koko ajan männikön matalilla rinteillä, mutta kaikkein mielenkiintoisinta on aluskasvillisuus, jonka seassa on muun muassa kistuksia ja tässä notkossa monia kuningatarneidonkieliä.
Las Vegasin vesimylly on edelleen siedettävässä kunnossa, mutta nykyään sen toimintaa miettiessään joutuu käyttämään mielikuvitustaan, sillä sen paremmin vesijärjestelmää kuin itse mylläriäkään ei myllystä enää löydy. Myllyssä käytettiin viljan jauhamiseen vuorelta tulevaa vettä, jota ei heitetty hukkaan vaan laskettiin edelleen viljelymaiden kasteluvedeksi.
Laskeutuessamme uuteen uomaan polun vierellä on pieni aukko, josta pääsee vulkaaniseen luolaan. Tällaiset luolat ovat hyvin yleisiä saarella, ja ne ovat syntyneet siten, että laavan päällimmäisen kerroksen jäähdyttyä sisäosien laava jatkaa liikettään, kunnes virtaus loppuu, jolloin muodostuu vulkaanisia luolia. Katso toki luolan sisään, mutta älä mene sinne itse. Sitä varten tarvitaan erikoisvarusteita ja asiantuntijoiden apua.
Luolien kaivaminen, useasti luonnollisia aukkoja hyödyntäen, on alkuperäisasukkailta peritty taito. Erityisesti tätä on tehty Las Vegasin tyyppisillä alueilla, joiden tuffia on helppo muokata. Näemme reitin varrella pienen tätä tyyliä edustavan elinympäristön, jossa hyödynnettiin maastoa. Tämä oli hyvin tavallista saaren eteläosissa.
Tämä puinen kouru tässä notkossa on esimerkki siitä, millaisia vesijohdot olivat aikanaan. Puinen kanaali kulkee notkon halki kivipaasien varaan rakennettuna. Luultavasti modernin putken lisääminen olisi vaikuttanut tällaisen rakentamisen säilymiseen. Ennen sementin ja muoviputkien tuloa se oli kuitenkin todella yleistä.
- Älä jätä koskaan minkäänlaista jätettä ympäristöön, mukaan lukien tupakantumpit. Ruokajätteet edistävät jyrsijöiden ja kodittomien kissojen lisääntymistä, mikä on vakava uhka villieläimille.
- Kunnioita eläimiä, älä häiritse tai ruoki niitä. Jos näet loukkaantuneen yksilön, voit ilmoittaa siitä hätänumeroon 112. Älä poimi kukkia tai kasveja.
- Älä kerää tai ota kiviä tai muita luonnonkappaleita mukaasi. Älä myöskään muokkaa tai pinoa niitä surullisen kuuluisiksi "torneiksi".
- Kunnioita reittien merkintöjä. Merkityiltä reiteiltä ja alueilta poistuminen aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja voi myös olla vaarallista sinulle ja mukanasi oleville.
- On turvallisempaa pitää lemmikki kytkettynä.
- Yritä olla häiritsemättä ympäristön rauhaa liian kovilla äänillä (kova musiikki, huudot...).