
















Famaran jyrkkä kallio on Lanzaroten kasvitieteellisesti kiinnostava alue, koska etenkin kallion seinämillä tavataan paljon kotoperäisiä lajeja. 600 metrin korkeudessa oleva alue on usein kosteiden pilvien peitossa, ja vaikka täällä ei kasva juuri mitään, jäkälät ja sammaleet viihtyvät viileässä ilmanalassa erinomaisesti.

Näköalatornilta aukeavat näkymät rinteelle, jota pitkin polku mutkittelee. Jos katsot tarkasti, näet rannikon tasangolla tummemman värisen laavamaisen juovan. Alueen väestö osasi hyödyntää tätä Coronan tulivuoren lähellä olevaa ainutta kapeaa solaa Famaran jyrkän kallion länsipuolella. Sen vuoksi vanhaan jyrkänteeseen ei koskettu ja kivisoran päälle raivattiin polku, joka madalsi rinteen jyrkkyyttä.

Famara on yksi Lanzaroten kahdesta vanhasta vuoristorykelmästä. Jyrkänteen voi erottaa jo tasangolta, kun käännyt toisinpäin: näet tällöin laavojen vaakasuorat juovat, jotka ovat muodostuneet yli 10 miljoonaa vuotta sitten. Koska se sijaitsee kaukana merestä, se tunnetaan fossiili- tai paleojyrkänteenä. Reitti kulkee ympäristöllisesti tärkeällä tasangolla, joka on säilyttänyt alkuperäisen kasvistonsa.

Jyrkänteen juurella olevalla tasangolla harjoitettiin ennen muinoin karjankasvatusta. Sivustalla olevat kivirakennelmat oli tarkoitettu sitä varten, ja niitä käytettiin luultavasti karjan siirtämiseen vuodenaikojen mukaan. Jyrkänteen vieressä olevien ylänköjen lisäksi näet pieniä lähteitä, jotka takasivat riittävän vedensaannin ihmisille ja karjalaumoille. Famaran jyrkänteellä sijaitsi myös muutoin hyvin kuivan saaren tärkein pohjavesialue.

Nämä suolajärvet ovat Kanariansaarten vanhimpia, ja peräisin luultavasti jo alkuperäisten asukkaiden ajoilta. Ne olivat käytössä 1970-luvulle asti osana entistä suolajärvijärjestelmää. Suolajärvien pinta-ala on 90 000 neliömetriä. Eroosion pyöreäksi muotoilemien kivien rannassa on kolme juoksukanavaa, jotka syöttivät vuoksivettä näihin ojiin suolan liottamiseksi. Juoksukanavat ovat rannalla yhä entisillä paikoillaan.

Paluumatka kulkee tämän ihastuttavan rannan kautta, joka sopii hyvin uimiseen sää- ja meriolojen mukaan. Kyse on luonnonrannasta, jossa ei ole mitään turvajärjestelyjä. Kauneutensa lisäksi rannan ympäristössä on ainutlaatuista rannikkokasvistoa, jota kutsutaan rannikon suolakkovyöksi. Alueen kasvit, kuten dyynivaappio, efedra, tyrskyputki tai merifenkoli, ovat tottuneet ympäröivään kuivuuteen ja suolaisuuteen.
- Älä jätä koskaan minkäänlaista jätettä ympäristöön, mukaan lukien tupakantumpit. Ruokajätteet edistävät jyrsijöiden ja kodittomien kissojen lisääntymistä, mikä on vakava uhka villieläimille.
- Kunnioita eläimiä, älä häiritse tai ruoki niitä. Jos näet loukkaantuneen yksilön, voit ilmoittaa siitä hätänumeroon 112. Älä poimi kukkia tai kasveja.
- Älä kerää tai ota kiviä tai muita luonnonkappaleita mukaasi. Älä myöskään muokkaa tai pinoa niitä surullisen kuuluisiksi "torneiksi".
- Kunnioita reittien merkintöjä. Merkityiltä reiteiltä ja alueilta poistuminen aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja voi myös olla vaarallista sinulle ja mukanasi oleville.
- On turvallisempaa pitää lemmikki kytkettynä.
- Yritä olla häiritsemättä ympäristön rauhaa liian kovilla äänillä (kova musiikki, huudot...).