Saaren 59 merkityn polun ansiosta La Gomera on todellinen paratiisi pitkien kävelyretkien ystäville
Joku hyräilee suihkussa ennen kuin sulkee hanan ja pukeutuu lyhyihin housuihin ja sandaaleihin. Lattialla lojuvat retkivaatteet ja vaelluskengät. La Gomeran tähtitaivas kohoaa maatalon yllä, Garajonayn kansallispuiston vuorenhuippujen suojassa, joiden silhuetti erottuu hämärässä. Ryhmä on juuri päässyt perille San Sebastián – Hermigua -reitiltä ja lähtee aamulla varhain seuraavalle osuudelle El Cedro – San Juanin erakkokappeli. Talvisen vaelluspäivän sääennusteet lupaavat aurinkoa keskipäivällä ja 23 asteen lämpötilaa, ja iltapäiväksi annetaan merisumuvaroitus. Pian valot sammuvat huoneesta. Uni saapuu nopeasti tällä taianomaisella saarella sen jälkeen, kun vaellustaival on asettanut elämän asiat tärkeysjärjestykseen.
Risquillos-näköalapaikka Corgossa, Vallehermosossa, ainutlaatuisine näköaloineen
Vaelluskokemus aloitettiin viisi päivää aikaisemmin, tai jopa ehkä viikko sitten, joka on juuri se suositeltava aika, joka tulee käyttää kulttuuriin ja luontoon tutustumiseen saarella, joka kuuluu Euroopan kaukovaellusreitistön reittiin (E7) Kanariansaarten reitillä (GR131). Lisäksi saarella on myös muita, hyvin merkittyjä reittejä, jotka kulkevat tavanomaisten polkujen ulkopuolella ja joista seikkailun ystävät erityisesti pitävät. Yhteensä La Gomeran saarella on 59 suositeltua merkittyä reittiä. Niistä mainittakoon 30 pisteestä pisteeseen vievää reittiä ja 29 kiertoreittiä, joilla on erilaiset vaikeusasteet, mukaan lukien Garajonayn kansallispuiston halki kulkevat reitit sekä kaksi suurta reittiä (GR), jotka kulkevat saaren halki. Talven sesonkikauden aikana lokakuusta pääsiäiseen mantereella vallitsevat alhaiset lämpötilat houkuttelevat valitsemaan juuri Kanariansaaret eurooppalaiseksi kohteeksi niiden leudon ilmaston ansiosta.
Niinpä ennen ensimmäiselle vaellusreitille lähtöä, niin kuin aina, ryhmä tarkistaa reppunsa varmistaakseen, että mukana on asianmukaiset varusteet. Nilkkoja tukevat jalkineet, aurinkovoide, vettä, sauvat, suojavaatteet ja ensiapupakkaus. Edessä odottavat kuusi reittiin kuuluvaa kuntaa (San Sebastián, Hermigua, Agulo, Vallehermoso, Valle Gran Rey ja Alajeró), majoittuminen tapahtuu alueen maaseutumajoituksissa ja yhteisenä tavoitteena on La Gomeran aarteen löytäminen sen polkuja kulkemalla.
Alkuperältään tulivuoriperäisen, 369 neliökilometrin kokoisen saaren sydän on korkealla ja miljoonia vuosia vanhan metsän peitossa Garajonayn kansallispuistossa. Metsästä löytyy parikymmentä tertiäärikaudelta peräisin olevaa lajiketta, minkä johdosta se julistettiinkin ihmiskunnan perintökohteeksi vuonna 1986. Ottaen huomioon saaren korkeuden, Pico Garajonayn huipun kohotessa 1 487 metrin korkeuteen, tätä taianomaista saarta halkovat joka puolella syvät rotkot ja syvänteet, joita yhdistävät ihastuttavat laaksot, ja saari onkin biosfäärireservaatti vuodesta 2012. Saaren poikkeuksellisen kauneuden johdosta, kun siihen haluaa tutustua jalkaisin, on parasta nousta saaren yläosiin ja laskeutua sieltä sitten alaspäin, aina kohta merta ja lähellä vuoria.
Vaellusreppuun täytyy pakata myös halu terästää kaikki viisi aistia, jotta saaren aarteet löytyvät paremmin: näköaistin avulla yllätyt yhä uusista asioista, kuuloaisti auttaa sinua seestymään, hajuaisti helpottaa hengittämistä huokauksiin asti, kosketusaisti tarjoaa mahdollisuuden hyväillä, ja makuaisti auttaa ymmärtämään, että tie syntyy kävellessä. Tie kertoo paljon ahkerien ja yritteliäiden gomeralaisten hengestä, jotka osasivat voittaa maisemiensa realiteetin asettamat rajoitukset luoden polkuja omin käsin, ja käyttivät kommunikointiin vihellyskieltä, joka julistettiin ihmiskunnan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi vuonna 2009.
La Gomeran kiviset vartijat
Näin siis kaikkien viiden aistin terävyyden ja hyvän peruskunnon avulla ryhmän retki jatkuu La Gomeran reittejä seuraten. Atlantin valtamerellä sijaitseva saari palkitsee ylenpalttisesti sen, joka uskaltaa heittäytyä seikkailuun. Niinpä linnunlaulun säestyksellä vaeltaja omaksuu polun osaksi itseään edetessään vihreässä maastossa ja edessään La Palman, Teneriffan ja kivimuodostelmien maisemat, uppoutuneena omaan maailmaansa, kulkien vuorensolien halki suunnasta poikkeamatta.
Ja juuri siksi hän päivän päätteeksi hyräilee tyytyväisenä suihkussa, täydessä sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa ja nauttien hyvän terveyden suomasta syvästä unesta. Seuraavana päivänä vaellusseikkailu La Gomeralla jatkuu, ja kun askel toisensa jälkeen vie eteenpäin kauneuden keskellä, on paljon helpompaa nukahtaa, levätä ja herätä taas jatkamaan aarteen etsimistä.
